Kapeenkoskella uudestaan 11.8.18

Paluu Kapeenkoskelle uudestaan jo 11.8.-18 vaikka edellisestä ja ekasta koskimelontakokeilusta oli kulunut vasta kaksi vuotta… Kiitos jälleen hienosta päivästä Melanvilauttajille! Tästä reissusta ei ole uusia kuvia eikä videoita, joten pitää tulla toimeen vanhoilla…

Kun kosket, kajakki ja mies olivat samoja kuin ennenkin,  vanhoillakin otoksilla tullaan mainiosti toimeen. Näyttävyydessä jäätiin tällä kertaa eka kerrasta melkoisesti — sulkuun oli lisätty turvasyistä metallikaide eikä nyt päästy pudottautumaan kajakilla suoraan veteen vaan piti lähteä hankalasti ja kömpelösti kanavan kivikkorannasta liikkeelle. Onneksi aiemmasta pudottautumisesta on olemassa videokuvaa.

Eka kerralla koskessa kajakilla melominen tuntui äärimmäisen ekstriimiltä ja tajuntaa myllertävältä kokemukselta. Koskimelontakokeilu heijastui silloin myös seuraavan yön uniin. Nyt toisella kerralla oli fiilis sellainen, että tätähän minä olen aina tehnyt vaikka kajakin ”hallinta” koskessa on luonnollisesti vielä amatöörimäistä. Koskimelonta sujui siis tavallaan rutiinilla jo toisella kerralla.

Sään puolesta oli nyt unelmakeli vesiliikuntaan — vesi poikkeuksellisen lämmintä ja muutenkin loistavat olosuhteet.

Päivän teeman mukaisesti tulin harjoitelleeksi myös pelastautumista. Luijankosken laskin kolmasti. Viimeisellä kerralla luulin jo selvittäneeni kosken, kun onnistuin viime tipassa kippaamaan paattini. Pelasturharjoitus toimi täydellisesti. Kajakista pääsin ulos omin voimin ja pian viereen ilmestyi kolme pelastuspaattia, joista yksi hinasi minut maihin ja kaksi muuta huolehtivat melasta ja kaatuneesta kajakista. Koskisarjan alimman osan selvitin tällä kertaa ongelmitta kahdesti.

Published on  September 9th, 2018 · Kauko Saarinen · Cardinal Theme by Cagintranet · Powered by GetSimple