MeVin koskimelontakokeilu Kapeenkoskella 18.7.2016

Melanvilauttajat ry (MeVi) järjesti koskimelontakokeilun ja samalla kesän henkilökohtaisen melontahuipennukseni Kapeenkoskella 18.7. Kuvaajina ja avustajina olivat Jari Kovanen ja Otto Janhonen. Hieno ja monella tavalla elämyksellinen kokemus! Kiitos!

Kokeilu alkoi vauhdikkaasti koskikajakin molskahduksella laiturilta veteen – menoksi ja kohti koskien kuohuja!
Koskimelontakokeiluni pisti käyntiin itse ylimelanvilauttaja Jari Kovanen tuuppaamalla kajakin vesille.
Testimelojalle koskimelontakokeilu oli lajissaan ensimmäinen. Sileän veden melonnasta aiempaa kokemusta oli jo usean vuoden ajalta. MeVin järjestämän melonnan peruskurssin olin käynyt jo vuonna 2006.

 

Veteen molskahdus on tapahtunut onnistuneesti — koskiseikkailu voi alkaa!

 

Kapeenkosken alue koostuu kolmesta peräkkäisestä koskesta:
1. Makasiinikoski, joka on hyvin helppo ja
2. Luija, jossa on jo kosken tuntua ja viimeisenä
3. Kapeenkoski, joka on koskista voimakkain. Alue sopii mainiosti koskimelonnan harjoitteluun ja onkin MeVin ahkerassa käytössä. GpoPro-kameran laajakulmaoptiikka saa kuvauskohteen horisontin näyttämään kaarevalta.

Vedenpintojen korkeusero kolmessa peräkkäisessä koskessa on 2,70-3 m.

Koskia ei laskettu suoraan läpi, vaan aikaa käytettiin koskimelontaan perehtymiseen ja kajakin hallitsemiseen virtaavassa koskessa. Kuvassa helppo Makasiinikoski on jo laskettu ja tehty harjoituskaatuminen ja todettu, että mies selviää pois kaatuneesta kajakista. Taustalla näkyy seuraavasta koskesta Luijasta alkupää.

 

Lasku Luijankoskea alas on alkamassa. Kuvaajana on Jari Kovanen, jonka kajakin kärki näjyy kuvassa. Kamera on Jarin kypärässä kiinni. Kameralla voidaan kuvata still-kuvia ja videokuvaa.

 

Luijankoskessa on jo oikean kosken tuntua!

 


Luijankoski edelleen...

 

Koskessa tuntee olevansa kuin lastu laineilla. Kajakin hallinnassa on montakin osatekijää, mutta tärkein niistä lienee "melan hyvä tuenta veteen". Tämä lainausmerkeissä, kun pro-koskilaskijat saattavat käyttää jotain muuta termiä.

 

Luija on kohta selvitetty! Liian aikaisin ei kuulemma pidä tuulettaa, koska juuri silloin voi helposti sattua nurinmeno!

 

Luija ja toistaiseksi viimeiset melan vedot tässä koskessa.

 

Tässä ollaan Kapeenkoskessa, joka on kolmesta peräkkäisestä koskesta virtaukseltaan voimakkain. Edessä melomassa Otto Janhonen, jonka kajakki tuskin edes näkyy kuohujen keskeltä. Vasemmalla testimeloja.

Jari Kovanen kajakissaan ja kameran kanssa etualalla. Tämä kuva on otettu kuvakaappauksena videokuvasta.
Testimeloja joutui antautumaan kosken voimille aivan loppumetreillä. Kajakin kaatumisen jälkeen videon lopussa on kuvattu testimelojan asettuminen uudelleen kajakkiin MeVin tiimin tuella. Kiitos! Videokooste täällä: Sisältäen nurinmenon ja pelastautumisen Kapeenkoskesta.

 

Kokeilun GPS-data. Jännitystä koskimelontakokeilussa oli sen verran, että unohtui käynnistää Polarin härveli melonnan alkumetreillä.
Datassa on pari kiinnostavaa yksityiskohtaa. Parissa kohdassa reitti näyttää olevan kuivalla maalla. Silloin katseltiin sopivia ja turvallisia reittejä koskien laskemiseen. Näyttää myös siltä, että välillä on oltu syvyyksissä. Niin oltiinkiin. Eka syvä kohta on hallittu kaatuminen, jotta nähtäisiin pystyykö mies pelastautumaan, jos kajakki kaatuu kosken kuohuissa. Toinen on "hallitsematon" kosken loppuvaiheessa suunnilleen numeron 5 kohdalla GPS-reitillä. Koski näytti voimansa ensikertalaiselle koskimelojalle! :)

Polarin tuottamaa harjoitusdatan karttaa ja syheröistä reittiä voi zoomata, jos kiinnostaa. Harmaa viiva on korkeus, joka on lähes suora. Kahdessa kohdassa on mutka alaspäin. Eka kohta on harjoituskaatuminen ja toinen leveämpi on nurinmeno Kapeenkosken loppuvaiheessa.
Polar V800 -tuottama data