Kolarilenkki
Sunnuntaina 13.7. hieman klo 13 jälkeen Jyväskylän Taulumäellä Rajakadun kevyen liikenteen väylällä eteeni kääntyi yllättäen henkilöauto, jolloin törmäystä ei voinut välttää. Olin paluumatkalla Laukaasta. Tapahtumassa oli minun osaltani hurja onni matkassa, sillä mitään pysyviä vammoja siitä ei aiheutune?
Onnettomuuspaikalle tuli pian niin ambulanssi kuin poliisikin. Kyyditys Jyväskylän Novaan. Ensimmäiseksi TT-kuvattiin pääni. Kuvauksessa ei löytynyt mitään jälkiä törmäyksestä. Päässäni oli törmäyshetkellä melko uusi kypärä, jossa ei näy mitään törmäysjälkeä. Myös polvet kuvattiin Novassa eikä polvissakaan mitään ollut rikki.
Eniten jälkihoitoa aiheuttivat vasemman silmän alaluomeen tullut viiltohaava ja vasemman käden nimettömän sormenpään vamma. Silmäluomen viiltohavan aiheutti urheilulasien terävähkö alareuna. Itse silmään ei onneksi tullut mitään naarmuja.
Silmäluomen korjaamisen takia minut vietiin edelleen Kuopion sairaalaan. Silmän haava operoitiin. Olin Kuopiossa tarkkailtavana yön yli. Kuopiossa kuvattiin myös keuhkot ja kuunneltiin hengitysääniä ja seurattiin sydämen sykettä mm. EKG:n avulla. Sydän sykki tasaisesti ja hengitysäänet olivat normaalit. Maanantaina aamulla pääsin kelataksilla takaisin Jyväskylään.
Tärkeä osapuoli kolarissa oli pitkään palvelut kilpapyöräni Breezer Venturi. Törmäyksessä pyörän runkoon oli tullut kaksi murtumaa. Tämä tarkoittaa sitä, että pyörä on korjaamattomassa kunnossa ja tietää uuden pyörän hankintaa. Äkkipysäys koitui Breezerin kohtaloksi. Minä puolestani lensin auton konepeltin yli, jolloin pysäys oli ”pehmeämpi”. Omakannassa on varsin kattava dokumentti tapahtuneesta niin Novan kuin Kuopionkin osalta. Jyväskylässä todetaan, että lensin auton konepellin ylitse enkä menettänyt tajuntaani ja puhuin selkein lausein. Omakannassa maintaan seuraavaa vasemman käden nimettömästä sormesta: "Vasemman nimettömän DIP nivelen distaalipuolelta volaarisesti runsaasti kudospuutosta, luu esillä mutta pehmytkudoksen seassa, luun pää ei varsinaisesti törrötä. Kynsipuoli ehjä."
Törmäyksen jälkeen kysyttiin tekeekö kipeää. Kiinnostavaa on, että kipuja en tuntenut paikan päällä enkä myöskään vielä Novassa. Torjuin myös kipulääkkeen nauttimisen. Kivut olivat myöhemmin pahimmillaan 2-3 päivän päästä. Sellainen perusjutttu kuin sängystä nouseminen piti miettiä ja tehdä harkitusti, kun kipupisteitä kehossa tuntui riittävän.
Poliisi antoi minulle tapahtumapaikalla autoilijan yhteystiedot. Soitin autoilijalle Kuopiosta paluun jälkeen ja kerroin olevani aika hyvässä kunnossa olosuhteisiin nähden. Vastapuoli, nuori nainen, vaikutti huojentuneelta soitostani.
Minulle soitettiin autoilijan vakuutusyhtiöstä ja pyydettiin erityisesti tietoja pyörästäni. Lähetin oheisen kuvan pyörästä paikalliseen pyöriä myyvään ja huoltavaan liikkeeseen ja vakuutusyhtiölle. (Uusi ikkuna)
Törmäyslenkin Polar data (Uusi ikkuna)
Onni onnettomuudessa oli, että selvisin hurjasta törmäyksestä lähes pelkällä säikähdyksellä eikä mennyt rikki luita eikä niveliä. En myöskään saanut suoraa iskua päähäni. Pyörän runko sen sijaan meni poikki kahdesta kohdasta!
Liikennesääntöjen mukaan virheen teki autoileva osapuoli. Autoilijan vakuutuksesta korvataan hoitoni. Lisäksi vakuutusyhtiö maksoi tilapäisestä haitasta (vasemman silmän alaluomi ja vasemman nimettömän vamma) korvausta 400€. Vakuutusyhtiö maksoi lisäksi korvausta 500€ käytetystä kilpapyörästä, jonka ostin nettitorilta. (Uusi ikkuna)
Pysyvää haittaa kolarista ei aiheutunut, mutta todella ison katastrofin ainekset olivat käsillä. Luita ei murtunut eikä niveliä rikkoutunut, mutta mustelmia oli kehossa eri puolilla.
Kun olen mittaripelle ja urheilukellon haltija, niin saatoin todeta, että kello ei antanut uniarvoja nukkumisestani kolmeen viikkoon kolarin jälkeen. Yleensä nukahdan pian sänkyyn asettumiseni jälkeen. Nyt pyörin säännöllisesti sangyssä pitkälle yli puolen yön. Ehkä helteelläkin oli pieni osuus asiaan?
Kun kolme viikkoa oli kulunut, alkoi uniarvoja tulla. Ne poikkesivat huomattavasti aikaisemmista arvoista. Keskisyke unessa oli korkeampi kuin normaalisti noin kolmen viikon ajan. Ajan mittaan keskisykkeet unessa ovat tulleet alaspäin.
Vasemman käden nimetöntä sormea hoidetaan vieläkin. Sormea hoidettiin 13.10. asti kalvohoidolla, jossa haavan päälle laitettiin tiivis kalvo ja sen päälle sideharsoa. Tästä eteenpäin voin itse vaihtaa laastarin haavaan parin päivän välein. Sormen haava oli pitkään hoitoa vaativa, mutta on vähitellen paranemassa.
(Ohessa otoksia omakannasta sormeen liittyen.
”vas. nimettön pää rispautunut irti.
Vas IV sormeen tegaderm kalvo, nacl 0.9% huuhtelu edeltäväasti.
Lisäksi kuvattu vasemman nimettömän röntgenkuva. Distaalifalangin kärki epätarkka. Ei murtumia muuten. Sormen suhteen kirurgian päivystäjää konsultoitu. Tiputellaan nyt kertaalleen Cefuroxime 1.5 g iv. Jatkoon ei antibioottia tarvitse. Ei tarvetta typistää luun päätä, kun se pehmytkudoksen seassa. Vasemman nimettömän sormen distaalipuolelta volaarisesti runsaasti kudospuutosta. Hoidoksi kalvohoito. Laitetaan nyt kalvo haavan päälle ja jatkossa viikon välein tk:ssa haavan huuhtelu + kalvon vaihto ja tarvittaessa katteen poisto. Kättä saa käyttää ja liikutella vapaasti kivun mukaan. Haavan parannuttua päivittäiset rasvaukset perusvoiteella ja karaisuhoito päivittäin (sively pehmeällä kankaalla tms).”
Sormen hoitokertojen päättyessä vasemman nimettömän pää on ohuempi kuin toisessa kädessä, mutta sormi on toimivassa kunnossa.
Näkyviä jälkiä tuli myös vasemman silmän ympärille. Urheilulasien terävähkö alareuna ilmeisesti aiheutti haavauman. Pää ei saanut törmäyksessä mitään näkyviä vammoja.)
Lopulta täytyy olla tyytyväinen siihen, miten vähällä selvisin kolarista. Kesän kuuma kausi meni siltä osin pilalle, että en voinut mennä uimaan enkä melomaan. Järvivesi ei olisi ollut terveellistä vahingoittuneelle sormelleni.
(Otin välittömästi Kuopiosta palattuani itsestäni kasvokuvan. Vasemman silmän ympäristö näyttää kuvassa niin karmealta, että en tiedä uskallanko julkaista kuvaa. Kenties myöhemmin?)
(Päivitys 10.1. -26)